Liity sähköpostilistalle! 
Palaute aikaisemmista koulutuksista:
Ympäristörikokset vaarantavat tai vahingoittavat ympäristöä. Milloin ympäristön vaarantamisen kynnys ylittyy? Tähän niin sanottuun abstraktiin vaarantamiseen liittyvät rajanvetotilanteet ovat usein haastavia. Millä perusteilla syyttäjä päättää, nostaako syytteen? Mitä käräjätuomari miettii, kun syyttäjän haastehakemus tulee hänen pöydälleen? Miten rikoksesta epäillyn tulee valmistautua prosessiin? Tässä koulutuksessa ympäristörikoksia käsitellään sekä asianomistajan, rikoksesta epäillyn, syyttäjän että tuomarin näkökulmista.
Ympäristörikosten käsittely alkaa normaalisti valvontaviranomaisen avaamassa hallintopakkoprosessissa. Haastavaksi tilanne muuttuu, kun poliisi saa tutkintapyynnön rikoksesta ja asian käsittely muuttuu myös osaksi rikosprosessia. Usein hallintopakkoprosessi ja rikosprosessi käräjäoikeudessa etenevät yhtä aikaa. Niiden tavoitteet ovat kuitenkin erilaiset.
Ympäristörikosten käsittelyn eri osapuolet kohtaavat monia haastavia kysymyksiä.
Koulutuksemme avaa osapuolten näkökantoja ja tarjoaa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:
– Miten ympäristörikosprosessi etenee?
– Milloin on kyse ympäristörikoksesta, ja milloin ns. abtsraktin vaarantamisen kynnys ylittyy?
– Missä menevät valvontaviranomaisen vastuun rajat?
– Millä perusteilla syyttäjä tekee päätöksen syytteen nostamisesta, ja miten hän käytännössä lähtee edistämään syytettä?
– Mikä on hallintopakkoprosessin suhde rikosprosessiin?
– Miten syyttäjä tekee yhteistyötä poliisin kanssa esimerkiksi esitutkinnan aikana ja sen jälkeen?
– Mihin asioihin käräjätuomari kiinnittää huomiota, kun saa haastehakemuksen?
– Miten rikoksesta epäillyn tulee valmistua esitutkintaan ja oikeudenkäyntiin?
– Mitä asianosaisten kannattaa nostaa esille prosessin aikana?
Kenelle?
Koulutus on suunnattu:
– asianajajille
– juristeille
– syyttäjille
– tuomareille
– valvontaviranomaisille
– asianomistajille.
Kouluttajat:
Riitta Rämä, asianajaja, Asianajotoimisto Naturata Oy
Rämä on erikoistunut ympäristöoikeuteen. Rämällä on pitkä kokemus ympäristöoikeudellisista asiantuntijatehtävistä, jotka ovat pääasiassa liittyneet infrastukruuri- ja rakentamishankkeiden lupamenettelyihin, kaavaprosesseihin ja Natura-alueisiin liittyviin kysymyksiin. Hänellä on laaja kokemus siitä, miten luonnonsuojelun ja infrahankkeiden intressit yhdistetään ja sitä kautta hankkeiden tehokas eteneminen varmistetaan.
Heidi Nummela, erikoissyyttäjä, Etelä-Suomen syyttäjäalue
Heidi Nummela toimii Etelä-Suomen syyttäjäalueella erikoissyyttäjänä. Hänen erikoistumisalueenaan ovat olleet ympäristö-, luonnonvara- ja eläinsuojelurikokset vuodesta 2004 ja viime vuosina myös elintarvikkeisiin liittyvät rikokset. Hän on toiminut syyttäjälaitoksen palveluksessa yli 23 vuotta, pääasiassa syyttäjän tehtävissä mutta myös ylitarkastajana Valtakunnansyyttäjänvirastossa ja Eurojustin kansallisena jäsenenä Haagissa. Heidi on koulutukseltaan oikeustieteen lisensiaatti. Varsinaisten syyttäjäntehtävien lisäksi Heidi toimii ympäristörikoksia koskevissa asiantuntijaryhmissä ja jäsenenä kotimaisissa ja kansainvälisissä verkostoissa liittyen ympäristörikoksiin.
Minna Hällström, käräjätuomari, Helsingin käräjäoikeus
Minna Hällström on käräjätuomari Helsingin käräjäoikeudessa. Minnalla on pitkä kokemus rikosoikeuden prosessuaalisista kysymyksistä. Hän käsittelee työssään muun muassa ympäristörikoksia.
Joni Kokkonen, rikoskomisario, Itä-Uudenmaan poliisilaitos
Joni Kokkonen on toiminut monipuolisissa esitutkintatehtävissä yli 20 vuotta tutkijana, ryhmänjohtajana ja tutkinnanjohtajana. Tällä hetkellä hän toimii Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella talousrikostutkintayksikössä tutkinnanjohtajana. Hänen ryhmänsä tutkintavastuulle kuuluu perinteisten talousrikosten lisäksi liiketoiminnan yhteydessä tehdyt, tai muutoin vaativat ympäristörikokset.
12.20 Webinaariympäristö avautuu
12.30 Tervetuloa koulutukseen!
12.35 Johdanto: Mitkä ovat ympäristörikosprosessin vaiheet ja roolit?
– Milloin on kyseessä ympäristörikos?
– Miten prosessi etenee?
– Millainen on prosessin eri osapuolten rooli: valvontaviranomainen, epäilty, asianomistaja, avustaja, syyttäjä, poliisi, tuomari
12.50 Syyttäjän ja poliisin näkökulma ympäristörikosprosessiin
– Syyttäjän ja poliisin yhteistyö
– Syytekynnys
– Hallintopakkoprosessin suhde rikosprosessiin
14.10 Käytännön kokemuksia ympäristörikoksista: rikoksesta epäillyn ja asianomistajan tulokulma ympäristörikosprosessiin
14.40 Tauko
14.55 Käräjätuomarin näkökulma ympäristörikosprosessiin
15.40 Esimerkkitapausten analyysi ja kysymyksiin vastaaminen
16.30 Koulutus päättyy
Koulutuspaikka:
Koulutus järjestetään verkossa
Ajankohta:
10.12.2024, klo 12:20-16:30
Hinta:
400 euroa /hlö + alv 25,5 %. Koulutuksen hintaan sisältyy tallenne, joka on osallistujien katsottavissa kuusi kuukautta koulutuksen jälkeen.
Kun ilmoitat webinaariin useamman osallistujan samasta organisaatiosta, ovat voimassa seuraavat alennetut hinnat:
2-5 osallistujaa: 310 euroa + alv 25,5% / hlö
6-10 osallistujaa: 280 euroa + alv 25,5% / hlö
(Alennus lasketaan 1 hlö perushinnasta. Alennuksia ei voi yhdistää muihin alennuksiin.)
Ilmoittautumisen peruutusehdot:
Myöhemmin kuin 14 päivää ennen koulutuksen alkua tulleista peruutuksista veloitamme 50 % kokonaishinnasta. Mikäli osallistumista ei peruuteta lainkaan, veloitetaan koko koulutustilaisuuden hinta. Esteen sattuessa koulutuspaikan voi luovuttaa samassa organisaatiossa työskentelevälle henkilölle.
Kouluttajan muut kurssit
Samankaltaisia kursseja
Ympäristörikokset (1/2 pv)
400 euroa /hlö + alv
10.12.2024, Webinaari
